Safari päivitys

Niin huikea fiilis, että sanattomaksi vetää, mutta kai sitä jotain pitää tästäkin reissusta kertoa. Torstaina lähdettiin pakettiautolla kohti Masai Maraa. Matka oli pitkä, mutta vaivan arvoinen. Ensimmäinen yö nukuttiin läheisen Narokin kaupungin hotellissa, mutta perjantaina aamulla otettiin vihdoin suunta kohti Masai Maraa. Leirissä majoituttiin tosi kivoihin kolmenhengen kiinteästi rakennettuihin telttoihin, joissa oli jokaisessa oma vessa ja lämmin suihku. Heti lounaan jälkeen lähdettiin iltapäiväsafarille ja en oikein vieläkään voi käsittää, että niitä eläimiä oli niin paljon ja päästiin niitä niin lähelle! Saman tien kun mentiin luonnonpuiston porteista sisään, alkoi eläimiä näkyä. Ensimmäisenä päivänä nähtiin jo kirahveja, seeproja, norsuja, monenmoisia antilooppeja ja gaselleja, leijonia, hyeenia ja jopa gepardi. Gepardi ja leopardi ovat kuulemma yksiä vaikeimpia otuksia nähdä ja me näimme ne molemmat. Jopa oppaamme tuntui olevan innoissaan onnistuneesta safarista ja sanoikin meidän olevan tosi onnekkaita. 

Me valmiina Safarille

Ja sitte niitä eläimiä?

Gepardi pälyilemässä

Ronsu

Leopardin häntä

Lauantaina teimme koko päivän retken Masai Maran joelle ja käväisimme myös Serengetin puolella. Näimme joella ja rannoilla paljon virtahepoja, mutta aika kaukaa turvallisuus syistä. On se Hippokin vaan aikamoinen mörssäri. Sunnuntaina oli herätys jo viiden jälkeen ja lähdimme parin tunnin aamusafarille katsomaan auringonnousua. Leijonia nähtiin tuolloin tosi paljon ja jopa saalistustilanne! Tosin epäonnistunut sellainen. En vieläkään oikein usko, että ne eläimet oikeasti oli siellä ja niin lähellä ja että niitä oli niin paljon! Oletin, että oltaisiin saatu jäljittää yhtä leijonaa ainakin pari tuntia, että nähtäisiin siitä edes vilaus. Eläimet oli varmaan niin tottuneita jo siihen, että safariautoja pyörii jatkuvasti edes takaisin, ettei ne oikeen ees jaksaneet välittää, jos ajoi lähelle rauhallisesti. Pariin otteeseen epäiltiinkin, että kyllä nää eläimet on vain koulutettu poseeraamaan täällä kameroille ja leijonatkin oli niin raukeita ihan vieressä, että olisi tehnyt mieli mennä rapsuttamaan. 

Virtahepoja Masai Maralla

Korppikotkia vahoilla raadoilla

Leijonat köllii

Vieläkin tuntuu uskomattomalta, että nää oli oikeesti villieläimiä...

eikä kotikissoja

Oppaamme kommunikoi jatkuvasti radiopuhelimen kautta muille safarioppaille ja sen ansiosta saimmekin varmasti nähdä nämä harvinaisemmatkin tilanteet. Aina välillä tuli ihan hirveä kiire ja viiletettiin aivan tuulispäänä. Odotettiin aina yhtä aikaa huvittuneina ja jännittyneinä, että mitä seuraavaksi päästään näkemään. Meinattiin saada 200 euron sakkokin tieltä poikkeamisesta, mutta täällä vallitsee Hakuna Matata, joten puistonvartija tuli joksikin aikaa kyytiimme tarkkailemaan ja asia hoidettiin neuvottelemalla. Sen jälkeen poikettiin tieltä vain enää ihan hetkiksi. 

"Gebardi havaittu G3 alueella"

Ainoat mitä ei nyt päästy näkemään olivat sarvikuono ja Mufasa. Sarvikuono on kuulemma leopardin ohella kaikkein vaikein nähdä, mutta ei se kyllä toisaalta haittaakkaan, on sitten hyvä syy tulla joskus vielä uudestaan. Ja en tiedä missä ne urosleijonat oikein piileksi, kun kuitenkin emoja pentuineen näkyi useampia. Opin ainakin sen, että leijonat on oikeesti laiskoja löhöilijöitä, eivätkä ylikasvanutta kotikissaa ihmeellisimpiä. Ne vain saalistaa hiiren sijasta Gnuuta. Ja maukumisen sijaan, ne kyllä karjahtelee komiasti. 

Leinoja emo ja neljä 10 kuukauden ikäistä pentua - olin yllättynyt että samalla emolla voi olla näin monta pentua. Hyvinvoivan näköisiä kuitenkin

Selkeä Simbahan Se Siinä

Emo lähti viemään saalista rauhallisempaan paikkaan

Nuoret noin kahden vuoden ikäiset pentu sisarukset

Simba muuten tarkoittaa Swahilinkiellä ihan yksinkertaisesti leijonaa ja Rafiki toveria/ystävää. Timon ja Pumba on kuulemma ihan vaan Timon ja Pumba. Hitsi en saanut niitä samaan kuvaan, vaikka kumpiakin näkyi kyllä. Ei myöskään nähty jylhäkalliota? Olin myös aika yllättynyt kun ne eläimet ei sillai tanssinukkaan eikä tehny eläinpyramideja? Haluisin nyt nähdä tosi kovaa Leijonakuninkaan. Otan maratonin heti kun pääsen Suomeen ja unohdan kaikki joulupukin kuumat linjat.

Bumba

Naaras Strutsi

Kikkiapina

Leirinnässä kulki paljon näitä apinoita

Nähtiin myös paviaaneja

Maribu haikararoiden neuvonpito

Kaffeli puffeli - Kuulemma yks safannin vaarallisimmista eläimistä

Gnuu lauma

Ai niin ja meinasi unohtua, kun sillai jollain tasolla oon enempi kiinnostunut eläimistä kuin ihmisistä, niin päästiinhän me käymään Masai-heimonkin luona. 10 eurolla sai ottaa niin paljon kuvia kuin halusi. Kyllä ne elää alkeellisissa oloissa! Meille esitettiin kolmenlaista erilaista Masai tanssia ja kerrottiin muun muassa heidän ruokailutottumuksistaan. Masait juovat vain lehmänmaidon ja veren sekoitusta ja syövät lihaa. Kaupasta he käyvät ostamassa vain maissijauhoja, joista voivat tehdä Ugalia. Eivät siis kasvata mitään, eivätkä syö mitään muuta. Masaikylän asumukset on rakennettu ympyrän muotoon ja ympärille on tehty risuista aita joka ”pitää villieläimet loitolla”. He eivät nimittäin vahingoita eivätkä metsästä villieläimiä millään tavalla. Öisin lehmät, kilipukit ja lampaat tuodaan kylän keskelle turvaan ja voitte kuvitella että lehmänkakkaa piti vähän väistellä. Mutta siellä ne lapset leikki lantapommien keskellä ihan tyytyväisinä. Rakennusmateriaalista ei myöskään ole pulaa, sillä Masai asumukset tehdään lehmänkakan ja saven sekoituksesta. Olin aika yllättynyt, että Masait uskovat Jumalaan eli ovat periaatteessa kristittyjä. Masait käyttävät myös sormusta nimettömässä, kun ovat menneet naimisiin ja Masai miehellä voi olla niin monta vaimoa kuin hän vaan saa. Yleensä se jäbä joka aikuisuuden kynnyksellä kaataa leijonan ja hyppii yhdessä tanssin muodossa korkeimmalle, saa eniten naisia. Meillekin tätä kyseistä tanssia esiteltiin, mutta se ei juuri vakuuttanut meitä. Toki oli uskomatonta, että semmoisilla rimppakintuilla yleensä pystyy hypätä niin korkealle. Näiden ihmisten rasvaprosentti taisi lähennellä nollaa. 

Leijonan harja päähine

Torvi, jolla kutsutaan lähiseutujen Masait mukaan rientoihin

Korkeiten hyppäävä saa eniten naisia

Nähtiin kuinka Masait tekee tulta

Kaikilla iäkkäimmillä Masailla on venytetyt korvanlehdet, se kertoo taustastan, jos asioi muiden kuin Masaiden kanssa

Masai kylä

Kerrassaan kyllä hieno kokemus! Oikeastaan ei nyt heti tuu mieleen mikä voisi olla se seuraava suurin haave elämässä, kun tämä safarilla käynti on nyt täytetty. Jos joskus eksyt safarille, pidä huoli siitä, että sulla on mukana kunnon kamera ja kunnon kiikarit! Voin myös lämpimästi suositella tätä matkanjärjestäjää. Zawadi Tours and Safaris lukee ainakin heidän käyntikortissaan ja kannattaa ottaa oppaaksi yhtiön Bosh eli Paul Njuguna Gitau. Mahtava ukko ja tunsi reitit hyvin! Tässä vielä muutama maisemakuva...

Tää on ihan varmana se Rafikin puu

Ja tää...

Ja tääki...

Auringonnousu Savannilla

Paskaa tapahtuu! Ja toki jotain hyvääkin...

Jaahas taas olisi aika päivitellä kuulumisia täältä päiväntasaajalta. Nyt on Kenian intensiivi-viikko loppusuoralla ja ihan hyvinhän se on mennyt. Viime sunnuntaina saavuttiin ja matka tänne Keniaan oli kyllä taas sellainenkin kokemus! Tuntuu että aina IHSU:n kuskimme kanssa sattuu ja tapahtuu! Olemme ristineet hänet ”tundis muniksi” (tuntisi mut). Tämä johtuu siitä, että kuski nappasi tuon lausahduksen jostain keskustelustamme ja onkin sitten toistanut sitä siitä asti. Tundis mun on paras, hänen näkemisestään tulee aina niin hyvälle tuulelle!

Tundis Mun <3 :D

Sunnuntaina saimme tosiaan tavaramme kasattua ja odottelimme vähän haikein mielin kyytiämme Keniaan. Kaikista tuntui niin harmilliselta lähteä, koska kaikki oli niin auki, eikä tiedetty tullaanko Ugandaan takaisin enää koskaan. Kohtahan se tundis mun sieltä kurvasikin IHSU:n pätkäbussilla ja siitäkös riemu repesi. Auto oli aivan täynnä väkeä??? Mihin me mahduttaisiin tai meidän kaikki kamat, jotka tuntui kummasti tuplaantuneen kolmessa viikossa??? Tässä pikkubussissa ei siis ole kuin aivan pikkuruinen tavaratila, joka ei tilannetta paljon lohduttanut. Mutta sopu sijaa antaa, tavarat lastattiin bussin takaosaan noin kattoon asti ja sitten lapattiin ihmiset sisään niin kuin vain parhaiten mahtui. Tuskallisen kuuma ja kankkuja kivistävä matka alkoi, mutta ei voitu muuta kuin nauraa, niin koomillinen koko tilanne oli. Red Chillin kuoppaisesta African Massage -mäestä selvittiin ja suunta otettiin kohti Keniaa. Matka sujui yllättävän hyvin ja rajalla piti taas täytellä monenmoista lomaketta ja ostaa uusi 50 dollarin viisumi. Mutta Kenian puolella alkoivat ongelmat. Ensinnäkin ilta ehti jo pimetä, kun meidät pysäytti poliisi. Poliisi tuli tarkistamaan myös auton sisäosan ja voitteko kuvitella, tässä hälläväliä-maassa sakotti siitä, että meillä ei ollut turvavöitä! Jos ne olisi ylipäätäänkään toimineet, ei meille kaikille olisi edes riittänyt turvavöitä, kun perssiitä oli enemmän kuin penkkejä. En ole varma oliko kaveri korruptiopoliisi vai saiko tundis mun tuntuvat sakot, mutta matka jatkui. Seuraava etappi oli sitten pikkukylä Luanda, johon bussi jätätti meidät jälleen. Ei siinä sinänsä mitään, me odoteltiin turvallisesti sisällä ja miehet menivät sauhuavaa jäähdytintä ihmettelemään, mutta pimeys toi oman jännityslisänsä. Asiaa ei myöskään auttanut yhtään se, että suomen opettajamme kommentoi juuri tässä kylässä olevan sellaisia huumeita, jotka tuhoavat aivot aivan kokonaan! :D Auto saatiin muutamalla kenguruhypyllä liikkeelle ainakin sen verran, että pystyttiin matelemaan kävelyvauhtia viimeiset 2 kilometriä Kisumuun Masenon yliopistolle. Siellä sitten jouduimme vaihtamaan bussia kaikkine kamoinemme! Vielä viimeiset kilometrit ja sitten pääsimme perille syömään opettajien hienosto-hotellille! Matkalla oltiin jo ehditty kuvittelemaan kämäiset riisikakkumme muun muassa juustotomaatti ruisleiviksi ja joulutortuiksi. Kun ruokailu oli ohi, matka jatkui kohti meidän läävää, josta on löytynyt taas luteita ja ikkunoista vetää niin, että tuli flunssa. 

IHSU:n auto ja taas mennään

Uskomattomia tilaihmeitä nämä Afrikan autot - ja tällä kyydillä mentiin 12 tuntia Keniaan

Intensiivi-viikko on sujunut kutakuinkin niin, että aamut ja aamupäivät ollaan oltu kuuntelemassa vierailevia luennoitsijat niin Suomesta, Ugandasta kuin Keniastakin. Ollaan kuultu muun muassa Itselääkinnästä Ugandassa, Kenian ja Ugandan terveysalan koulutuksista sekä miesten merkityksestä lasten terveyteen Ugandan slummialueilla. Tällä viidennellä Hadcon järjestämällä konferenssilla meidän piti myös pitää esityksiä suomalaisesta opiskelusta ja opiskelijaelämästä, sillä mukana oli opiskelijoita, jotka ovat lähdössä vuorostaan vaihtoon Suomeen. Pitkät päivät alkoivat aina rukouksella ja kaikki mahdolliset erilaiset ablodienantamis-tavat tulivat kyllä tutuiksi. Torstaina kävimme Kisumun museossa ja viikko huipentui perjantaina vierailuun Obaman ”isoäidin” luona sekä illan päätösjuhlaan, jossa meille tarjottiin illallinen ja paaljon tanssia… 

Kuvaa luennolta - Veery intresting

 

Suomalainen opettaja opettaaa oikeaa käsienpesu tekniikkaa - kaikki oli ihan innolla ja ihmeissään mukana

Osa pitää esitystä suomalaisesta opiskelija elämästä - osa nukkuu

Kävimme katsomassa Barack Obaman melkein isoäitiä - Selvitimme asiaa myöhemmin netistä ja hän oli siis Sarah Obama, Obaman isoisän kolmas vaimo, mutta kuitenkin Obama kutsuu häntä Granny Sarahiksi

Täällä kuljetaan tämmösillä hupaisilla TukTukeilla :D

Kuvaa Kenian kämpiltä

Ihana Prinsessa vessa <3

Oma keittiö - Saamme laittaa itse ruokaa - Ihanaa :)

Viikon aikana meille myös selvisi kohtalomme jatkon suhteen. Jäisimme nyt vielä kolmeksi lisäviikoksi Keniaan harjoitteluihin ja sitten saisimme palata takaisin Ugandaan ja viettää viimeisen kuukauden siellä. Näin nopealla katsauksella Kisumu ei vaikuta yhtään niin kivalta paikalta kuin Kampala. Tämä on ihan oikeasti kaupunki, ihmiset eivät ole ollenkaan niin iloisia ja ystävällisiä kuin Ugandassa, kaupat menee öiksi kiinni (siis jo joskus seittemän aikaan, voitteko kuvitella?) ja ei muutekaan ole tullut niin vahvaa Afrikan fiilistä kuin Ugandan puolella. Positiivista on kuitenkin se, että päästään täällä safarille Masai Maralle. Sitä odotan jo nyt innolla! 

Ei mulla sitten muuta ku että god nous = jumalan nenä!